Muuttohäsellystä ja itseoppineisuutta

Siitä on taas vierähtänyt aikaa kun viimeksi olen täällä ölähtänyt mitään. Nyt on maanantai ja minä olen Suomussalmella. Toiseksi viimeistä päivää, ennen kuin raahaan kaikki tavarani Turkuun. Minua ei oikeastaan jännitä. Niin, ei jännitä vaan pelottaa. Sinänsä jännittävää, että minua pelottaa tosi kummalliset asiat, kuten se, sekoanko, kun en löydä paikkaa, jossa ei olisi kilometrin säteellä ketään muuta kuin minä. En minä ehkä sekoa. Lähes kaikki tavarani olen jo saanut laitettua pahvilootiin. Sinällään jännä homma, että Suomussalmelle ei kovin moni kavereista jää, mutta silti sillon kun ikävöi kavereita, yhdistää sen jotenkin Kainuuseen. Ehkä ne ovatkin sitten muistoja, joita ihminen ikävöi. "Vanhoja hyviä aikoja", mutta oikeastaan myös niitä vähemmän hyviä. Kuitenkin tämä paikka on osaltaan tehnyt minut. Nyt minulla kyllä jää ikävä eniten meijän kissanpentua, Täplää. No, syys-lokakuussa se muuttaa kyllä Saloon, elikkä puolen tunnin junamatkan päähän. Sitä odotellessa =).

Soitin tänä aamuna Kaisan pianolla, vaikken ossaakkaan. Yllätyin siitä, kuinka minä sain soitettua joitakin kappaleita läpi nuottien kera, vaikken ole koskaan saanut minkaanlaista perehdytystä kyseisen soittimen saloihin. Minusta tuntuu että minä halluisin laulutunneille! Miksei Pirjo voi tulla Turkuun, mikshi? Ensi vuonna haen kyllä sinne Turun musiikkiopistoon, minä en taija tulla toimeen ilman laulamista. Toinen harrastus, jonka haluaisin alottaa uudestaan on ratsastus. Se on minulle tärkeää ollu koko minun elämäni ajan, joten kummasti kaipaa heposia. Pitäisi kattoa mitä talleja Turun läheisyydessä on. Onneksi Varsinais-Suomi on hevosurheilun luvattu maa.

Minun kämppä on siis lähellä Halista, pari kilsaa yliopistolta. Se on kolmen solu, ja minun huone on peräti 20 neliöinen, ja yleinen tilakin on aeka avara. Ja vuokra on vain sen 206€ kuulta. Siitä läheltä lähtee lenkkipolut luontoon, onneksi. Jos olette joskus Turussa käväsemässä niin ottakaahan yhteyttä.

Kytjähtäny päevä.

Aamulla leivoskelin omena-mustikkapiirakkaa. Upotin siihen varmaan yhteensä ruokalusikallisen vaniljasokeria ja sitten pohjaan vielä kardemummaa ja kanelia. Siinä oli siis kuohkean pohjan päällä täyte-asiat ja sitten semmosta kookos-kaurahiutalesotkua siinä päällä. Näitä minun sovelluksia... Voisi taas pian tehhä rusina-lese-hiutale-siemenpatonkiakin. Olen jo miettinyt mitä kaikkea tekisin yo-juhliin (joihin siis, jos se epäselväksi on jäänyt, saavat tulla iiihan kaikki). Haluaisin jotakin vaaleanpunaista, jotakin liilaa ja jotakin vihreää.
Eilettäin tulin kottiin reissusta ja tännään oli työpäevä ja minä en ollu nukkunu kunnolla ja minä kuukahtelin ja soitin juuri niille ärsyyntyneimmille ihmisolennoille, joita tästä suomen maasta suuresta voi löytää. Kuitenkin piristyin kummasti kun pikkuveli antoi minulle tikkarin, ihan ite ostamansa ja sitten kun sain 4h:n minulle viime vuoden asioiden johdosta antaman helmilajitelman,suorastaan villiinnyin. Jiihii!
Olen hakenut yliopistoihinkin viime viikolla,mutten nyt oikein tiedä mitä ne niillä "oheisilla liitteillä" tarkottaa, pitänee vielä mailata opolle,minul kun ei tullut hakulomakkeen aekanakaan mitään kohtaa, johon ois keskiarvo tai jo tiedossa olevat yo-tulokset laittaa. Rupes ahistammaan! Ja sitten pittää viijä portfolio lukiolle ja käyvä kysymässä ruotsin alustavia tuloksia lukiolta, joka siis pian muuttaa remontin alta Karhulanvaaralle. Pitänee ennen muuttoa hoitaa nämä asiat.
Hain siis Turkuun geologiaa, filosofiaa ja taidehistoriaa, Joensuuhun kulttuuritutkimusta ja Vaasaan nykysuomea. Jospa joku minut huolisi.
Minä ruppeen kohta hoelaamaan Näläkäuan lauluo ja muistutan itseäni siitä, millainen raukka olen kun menen "merten taa". Ja sitten voisi olla taas vähän lissää nurkkapatriootti. Näkenemme taas joskus.

P.S. Tänne saa tulla käömään!

JiJi

Ja melkein unohin...Minä olen miettinyt hyvin paljon, miten saisin JiJi-kissan. Tuommosen, mikä kuvassa näkyy^^. Jos löytäisi mustan kissan, voisin sitten värjätä sen korvan sisukset omalla violetilla hiusvärilläni ja nimeäisin sen JiJi:ksi. En malta odottaa sitä päevää...

Omantunnonlepytyskirjoitus

Ryhdistäydyin vihdoin ja katsoin aiheelliseksi hieman kirjoitella. Minua jäskättää hirmuisesti, sillä maanantaina koittaa viimein hetki, jolloin astuin viimeistä kertaa kirjoitussaliin; johan se kahdestoista kerta onkin. Ja kun se on ohi, voi alkaa lueskella tuota geologian pääsykoekirjaa. Minusta on ylipäätänsä hassuo, että geologian pääsykoekirjana on maantiedon lukion ykköskurssin oppisisältö, eihän siellä nyt niin hirmusesti ole suoranaisesti geologiaan liittyvvää asiaa, sitä sivuavvaa kylläkin. No, en pane pahitteeksi, minusta nuita asioita on erittäin hauskaa lukkee.
Viime viikon maanantaina minulla oli äidinkielen koe. Minä en sinne mennessäni tiennyt lainkaan tekstitaidon kokkeen tuloksista ( en muuten tiedä vieläkään), joten ei yhtään osannu päätellä, kuinka hyvä aine sitä sitten pitäisi kirjottaa. Noh, kirjotin jotakin diipa-daapaa itsenäistymisestä ja jos käytin tarpeeksi aineistoa, siitä saatto tulla ihan hyväkin... Filosofian kokeessa oli yksi tehtävä, joka meni älyttömän hyvin jos pysyin aiheessa,mutta nollille jos en tulkinnutkaan kysymystä oikein. Ihan pelottaa mennä opettajasetä H****ltä kysymään niitä tuloksia :,/
Tännään oli kiva päivä hiihtää. Oli pikkusen nollan yläpuolella, muttei lumi tarrannut siltikään suksien pohjiin. Minä kävin aarnialueella. Siellä oli kaunista ja minun mieli lähti leijailemaan kesään, ja siihen kuinka erään karvakasan (ei, en puhui Pepsistä) kanssa pittää käyvä siellä pyörillä. Ja minun päässä soi Pariisin Kevään Riviera, eikä se haittaa minua kyllä yhtään, sillä pidän siitä hyvin paljon. "Sit mä heräsin pää pyörällä, ei oo avoautoo ajan talvisinkin pyörällä..."
Minulla on kesälle paljon suunnitelmia ja te kaikki minun bloggarit näyttelette niissä osaanne >=) Kjiäh kjiäh...
Ny måste jag börja att tänka allt på svenska, så jag kan få M från studentexamen. Preliminärprovet var E, men jag är SÄKERT att de ska inte vara betyngen i den riktig provet.Vet inte om jag ska handla den. *__*

P.s. Huomasin että Pariisin Kevään kappale Me ei olla mitään teinejä enää on kuin tehty eräälle läheiselle sukulaiselleni, jonka nimi alkaa K:lla ja joka opiskelee muusikoksi Jyväskylässä. "Jos sä et mene kohta kunnon töihin, jos sä vaan laulat ja soitat kitarraa, niin ne ei kato sua hyvällä beibi..."

Elämme hulluja aikoja, ystävä hyvä

Nyt on tapahtumassa jotakin hyvin historiallista, sillä minulla on arviolta toista kertaa tämän jakson aikana matikankirja edessäni muulloin kuin kouluaikana. Ero siihen toiseen kertaan on, että tällä kertaa minä saatan ihan vähän jopa tajuta jotakin tästä.Vaikka toki sini-aallot olivat hyvin mystisiä ja kiehtovia asioita aihealueena, sitä tuskin kukaan kiistää.
Nyt kun tänne on tullut talvi ja täällä on kylmä, huomasin että minulle tuli kiire. Nimittäin vihdoin ihan oikeasti ommella se vuorillinen villakangastakki, sen jonka mallin olen suunnitellut kaksi kuukautta sitten. Ja minä alotin ompeluosion eilen ja huomasin että taskut ovat tulossa pieniksi, koska takki on pienempi kuin minun vanha villakangastakki, koska minun vanha villakangastakki oli liian pitkä, jolloin minun TOPI-heijastin jäi sen helman alle pullottamaan ja minun TOPI-heijastin saatto vähän loukkaantua moisesta huomiotta jättämisestä ja litistämisestä.
Minä alotin lukemaan filosofian yo-kokeisiin jo nyt että minä saisin nyt historian lisäksi edes jostaki sen E:n. Se filosofian ykköskurssin kirja on inspiroivampi kuin filosofian kolmoskurssin kirja.Voi johtua aiheesta. Tieto-oppi ei inspiroi samalla tavalla, mutta kyllä sekin sen homman osaa kun vaan lähestyy oikealla tavalla. Se on ehkä vähän herkkä.
Ja minä oon ruvennu näkemään skitsoja unia... Viime yönä heräsin unessa lumipenkasta ja mietin miten kummassa olin siihen päätynyt ja rupesin (edelleen lumipenkassa maaten), miettimään asiaintilaan johtaneita syitä. Ja en saanu mitään tolkkua mistään versiosta, joten en edelleenkään tiedä miten päädyn unilumipenkkaan. Kertokaa joku jos teillä on silminnäkijähavaintoja!
Viime viikolla näin vieläkin hassumman unen jossa olin lenkillä ja näin kuinka tien yli juoksi karhu susi kintereillään, sitten ne näki minut, hyökkäs molemmat minnuu kohti ja söi Pepsin kahteen pekkaan. Sitten paikalle tuli jostain metästäjiä ja siinä meni hirveän kauan ja minä olin ihan hermona että myöhästyn töistä. Sitten lopulta olin menossa työpaikalle ja uni päätty siihen että olin nieleskellen menossa sinne työtilaan miettien miten ne ihmiset jotka minua siellä valvoo nielee minun selityksen.
Sitäkin kummempi uni oli tällä viikolla, se oli niin pitkä etten selosta tähän, mutta siinä oli pyöräilyä, laiva, täysikuu, agentteja, laukasuraketti, aseita ja mätiä tomaatteja. Saa kyssyö lissää jos kiinnostaa =)
Minä muuten toissapäivänä kärsin suunnatonta väkivaltaa kun kymmenen minuutin aikana vastaanotin kirjan läimäsyn päähän, nyrkillä mottasun poskeen, avokämmenen sivalluksen kylkeen ja kengän potkaisun polveen. Asianomainen henkilö tietää kyllä kenestä puhun ;)

Kummallista, miten kaikki voikin olla niin mukavaa ajoittain

No niin pikku palleroiseni, minä olen sitten kotona jälleen! On aivan uskomatonta miten viikon reissu voi sisällyttää itseensä niin valtavasti kaikkea pientä ja vähän suurempaakin. Sanoisinko että tähanastisen elämäni oudoin, mutta toisaalta myös opettavaisin matka, vaikka se ei Suomea kauemmas ulottunutkaan. En nyt rupea ihan kaikkea tänne sepostamaan, sen verran minullakin (jopa minulla) on älliä päässäni!Mutta siis...Nyt tällä neidillä on edessäpäin kahdeksan päivän tasainen työ/koulu-putki joten tuo akkujen lataus tuli kyllä aivan täydelliseen paikkaan.Jos vaan jaksasi keskittyä matikantunneilla...Aiheutan Jussille harmaita hiuksia xD Alkaa kellonaika painaa päälle joten nyt ei tule pitempää tekstiä...

Tänään...

Ei mikään ajatus tunnu johtavan lopputulokseen. Suunnitelmat sekoittuivat. Muistin jotain jota en olisi halunnut. Ja tänään kirjoituksiin luku ei onnistu.
Tapahtui tänään jotain hyvääkin. Tajusin että niin kauan kuin en elä täällä itselleni kaikelle löytyy merkitys. Ja tiedän taas etten ole yksin.

Tänään sanat ovat tarpeettomia, huokauskin tulee kuulluksi.